tag:blogger.com,1999:blog-40791763154040322342024-03-05T16:34:45.424-08:00Marionin ajatuksiawww.marioncoaching.comUnknownnoreply@blogger.comBlogger14125tag:blogger.com,1999:blog-4079176315404032234.post-32525771005614901862019-10-14T23:48:00.000-07:002019-10-14T23:48:11.376-07:00Jokainen on oman elämänsä paras asiantuntija On täysin tavallista, että pähkäilemme elämäntilanteitamme ja arjen ongelmiamme lähipiirimme kanssa. Joskus jo pelkkä asioiden ääneen sanominen saattaa auttaa jäsentämään asioita omassa päässä. Toisinaan taas on mielenkiintoista keskustella mieltä askarruttavista asioista toisen ihmisen kanssa ja pohtia asiaa eri näkökulmista. Joku ehkä kaipaa konkreettisia neuvojakin.<br />
<span style="color: #444444; font-size: large;">Mutta kuinka paljon kannattaa kuunnella ja noudattaa muiden antamia neuvoja? </span><br />
<span style="color: #444444; font-size: large;"><br /></span>
Yleensä lähes kaikilla ihmisillä on mielipiteensä siitä, mitä meidän pitäisi tehdä tilanteessa kuin tilanteessa. Jos itse olisin ottanut vakavasti kaikki neuvot, jotka minulle on elämäni aikana annettu, elämäni olisi varmasti ollut todella erilaista. Esimerkiksi, jos olisin alkanut syömään rivakasti lisää joka kerta kun minulle on sanottu että olen laihtunut ja minun pitäisi syödä enemmän, olisin varmasti tähän mennessä triplannut painoni. Lisäksi en olisi matkustanut, en olisi seurustellut, en olisi alkanut harrastaa tanssia, en olisi esiintynyt, en olisi asunut ulkomailla, en olisi kokeillut laskuvarjohyppyä enkä liitovarjohyppyä tai kiitänyt vaijerin varassa puolentoista kilometrin matkaa vuorelta toiselle. Tätä listaa voisin jatkaa loputtomiin.<br />
Tänä päivänä neuvot eivät pääty vain minuun, vaan minulle neuvotaan kuinka minun tulisi toimia myös isäni kanssa. Olen hoitanut huonokuntoisen isäni kotia nyt viimeiset vuodet; siivoan, teen ruokaostokset ja hoidan kaikenlaisia muitakin asioita. Vaikka on rankkaa, teen kaiken silti mielelläni. Onhan kyseessä on oma isäni, joka on minulle rakas ja haluan omalta osaltani tehdä hänen viimeisistä ajoistaan edes vähän paremmat. Hyvin usein saan kuulla, että minun pitäisi ulkoistaa siivous ja isäni hoito, jottei minun tarvitsisi siellä käydä. Koen tämän hieman ristiriitaisena. Yleensähän puhutaan, että Suomessa vanhukset jätetään helposti oman onnensa nojaan. Ja kun minä huolehdin vanhasta ja huonokuntoisesta isästäni, minua kritisoidaan.<br />
<br />
Olen muuten itsepäinen ja huono vastaanottamaan neuvoja tai toimimaan niin kuin muut ehdottavat. Viime viikolla menin taas kerran itsepäisesti siivoamaan isäni asuntoa illalla töiden jälkeen. Paikalla ollessani isäni sai rajun sairauskohtauksen ja ajattelin jo että hän kuolee siihen käsiini. Onneksi ammattitaitoinen hätäkeskus ohjeisti minua sillä aikaa kun ambulanssi oli matkalla. Isäni pääsi sairaalaan ja minulta pääsi itku helpotuksesta. Kiitin mielessäni sitä, että taas kerran olin mennyt isäni luokse siivoamaan, vaikka minua on neuvottu tekemään toisin. Jos en olisi sattunut paikalle, isäni ei mahdollisesti olisi enää hengissä.<br />
<br />
<span style="color: #444444; font-size: large;">Neuvojia meillä riittää a</span><span style="color: #444444; font-size: large;">ina, mutta ovatko nämä neuvojat valmiita myös kantamaan vastuun jos teemme, kuten he sanovat? </span><br />
<div>
<br /></div>
<span style="color: #444444;"><span style="font-size: large;">Elämäntaidon valmennuksessa uskotaan siihen, että jokainen on oman elämänsä paras asiantuntija. Vain me itse voimme tietää, mitä oikeasti ajattelemme, mitä tunnemme, ja mikä toimii juuri meille. Kun teemme päätöksemme ja valintamme itse, kannamme niistä myös vastuun.</span> <span style="font-size: large;">Elämäntaidon valmentajan tehtävä on auttaa valmennettavaa löytämään omat ratkaisunsa. Neuvominen ei kuulu valmentajan repertuaariin, vaikka moni niin virheellisesti luulee.</span></span><br />
<span style="color: #444444; font-size: large;"><br /></span>
<span style="caret-color: rgb(68, 68, 68);">Suuri osa ihmisistä pohjimmiltaan haluaa auttaa kertoessaan mielipiteitään ja neuvojaan. Kuitenkin itse uskon vakaasti siihen, että ihmiset kysyvät kyllä neuvoa silloin, kun sellaista kaipaavat. Monesti paras apu saattaa olla ihan vain läsnäolo, toisen kuunteleminen ja kannustaminen. Uupuneelle ihmiselle kaikenlaisten neuvojen jankuttaminen saattaa vaan tuoda lisää stressiä ja saada hänet sulkeutumaan ja suojaamaan itsensä kritiikiltä tuntuvilta neuvoilta.</span><br />
<br />
<span style="caret-color: rgb(68, 68, 68);"><span style="font-size: large;"><span style="color: #444444;">Jos on epävarmuutta siitä, mikä lähestymistapa on ystävälle tai läheiselle paras, kannattaa sitä kysyä häneltä itseltään. Kun olettamisen sijaan kysyy, ei voi mennä vikaan. ”Miten voisin sinua auttaa?” tai ”Mitä toivoisit minulta tässä tilanteessa?”. </span></span></span><br />
<span style="color: #444444; font-size: large;">Kysyminen, kuuntelu ja kunnioittaminen; näillä pääsee pitkälle. </span><br />
<span style="caret-color: rgb(68, 68, 68);"><br /></span>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhC_oCTKKiHLPG-nnI-jk2HuKknzHRFBMXoOwGAz-OeDsHyuSTmnfdsRUoxuMQdHoMi8wJrladGa-ChikmGSyX3_ahY-Ie49KyMgFB3WoNFF1EZw0eXQSX2HhbqmOt_m7Bq_ss8tmr_wqGW/s1600/673437FC-01FA-40B8-B106-E7C592A2A187.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1097" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhC_oCTKKiHLPG-nnI-jk2HuKknzHRFBMXoOwGAz-OeDsHyuSTmnfdsRUoxuMQdHoMi8wJrladGa-ChikmGSyX3_ahY-Ie49KyMgFB3WoNFF1EZw0eXQSX2HhbqmOt_m7Bq_ss8tmr_wqGW/s320/673437FC-01FA-40B8-B106-E7C592A2A187.jpeg" width="219" /></a></div>
<span style="caret-color: rgb(68, 68, 68);"><br /></span>
<span style="caret-color: rgb(68, 68, 68);"><span style="font-size: large;"> </span> </span><br />
<span style="color: #444444; font-size: large;"> </span><br />
<br />
<span style="color: #444444;"><br /></span>
Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4079176315404032234.post-48434631927557322332019-05-15T14:25:00.000-07:002019-05-15T14:25:30.641-07:00Ajatuksia riitelystäMiksi riitelyä pitäisi erikseen ajatella, kun on loputtomasti muitakin (ja huomattavasti mieluisampia) asioita, joilla täyttää mielensä? Niinpä. Mutta kun kommunikointi- ja konfliktinratkaisutaitomme ovat kuitenkin sen verran suorassa yhteydessä ihmissuhteidemme laatuun, niin onko meillä oikeastaan varaa olla niitä ajattelemattakaan? <br />
<br />
Se, kuinka riitelemme, kertoo paljon luonteestamme. Yksi räjähtää herkästi, haukkuu ja nimittelee, kun toinen taas käy rauhallisesti ääntä korottamatta epämieluisat faktat läpi. Joku taas ei kykene lainkaan kommunikoimaan riitatilanteessa, vaan sulkeutuu itseensä ja ehkä jopa pakenee paikalta.<br />
<br />
Ihmissuhteissa riitaa ja konfliktitilanteita tulee toisinaan, enemmän tai vähemmän. Ongelma ei niinkään ole se, että riidellään, mutta ennemminkin se, miten riidellään. Jos kahdella ihmisellä on täysin erilaiset riitelytavat, se yleensä aiheuttaa oman lisänsä pottiin. Jos toinen yrittää selvittää asiaa tyynesti keskustellen ja toinen vastaa siihen rähjäämällä ja solvaamalla, ratkaisun saaminen tähän riitaaan saattaa olla aikamoisen vaikeaa.<br />
<br />
Saamme varmasti ensimmäiset riitelyn mallit jo lapsina kotoamme. Itse muistan omasta lapsuudestani ja nuoruudestani, että vanhempani riitelivät paljon. Lapsena tämä tietysti ahdisti, mutta myöhemmin olen oppinut arvostamaan todella paljon sitä, miten vanhempani riitelivät. Vaikka ääniä korotettiin, meillä kuitenkin niinsanotusti asiat riitelivät, ei ihmiset. En muista vanhempieni koskaan nimitelleen tai haukkuneen toisiaan. Omasta riitelytyylistäni tuli sitten hyvin samanlainen kuin mikä vanhemmillani oli. Kun jouduin ensi kertaa elämässäni riitatilanteeseen agressiivisen haukkujan ja nimittelijän kanssa, järkytyin todella pahasti. En tiennyt, että sellaista oli edes oikeasti olemassa. Lamaannuin kaikista kauheista asioista, mitä minulle huudettiin ja jäin täysin alakynteen, koska en osannut vastata samalla mitalla. Riidan kohteena ollut asia ei koskaan selvinnyt, ja seuraavat päivät vietin miettien, oliko vastapuoli ihan oikeasti tarkoittanut kaikki ne asiat, mitä kiihdyksissään oli minulle huutanut. Toinen osapuoli oli taas jo seuraavana päivänä ihan kuin mitään ei olisi tapahtunut. Asia jäi siihen kunnes tuli seuraava riita ja nämä selvittämättä jääneet asiat vedettiin siihen mukaan uusien haukkujen kera. Lienee sanomattakin selvää, että ajan kuluessa välit tähän ihmiseen katkesivat pysyvästi. Emme saaneet ikinä yhtäkään konfliktia ratkaistua, sillä riitelytyylimme poikkesivat liikaa toisistaan.<br />
<br />
Kaikille on varmasti ainakin joskus tullut riidellessä ylilyöntejä; on tullut sanottua asioita, joita ei välttämättä tarkoita, ainakaan ihan sanatarkasti. Jos myöhemmin ei pyydä anteeksi sanomisiaan tai muuten selvitä, mitä tarkoitti ja mitä ei, vastapuoli jää mahdollisesti siihen uskoon, että kaikki sanottu tarkoitettiin. Pahimmassa tapauksessa selvittämättöminä nämä asiat voivat jäädä kytemään pinnan alle ja aiheuttaa surua, ahdistusta ja masennusta. Kaikilla ei ole rohkeutta tai voimavaroja alkaa kyselemään riidan jälkeen, mitä tarkoitettiin ja mitä ei.<br />
<br />
<span style="color: #444444; font-size: large;">Tänä päivänä peräänkuulutetaan niin kovasti sitä luottamusta, ja että pitää uskoa, mitä meille sanotaan.</span> <span style="color: #444444; font-size: large;">Miksi sitten riidellessä yhtäkkiä ei pitäisikään uskoa kaikkea ja luottaa siihen, että toinen kanssa tarkoittaa sitä, mitä sanoo?</span><br />
<span style="color: #444444; font-size: large;"><br /></span>
Omat ajatukset tietää vain jokainen itse, ja tästä syystä ei voida koskaan tietää satavarmasti, tarkoittiko riidan vastapuoli solvauksiaan vaiko ei, jos hän ei itse selvennä asiaa. Itse koen tosi tärkeänä, että jos riitatilanteessa olen sanonut jotakin, mitä en oikeasti tarkoittanut, oikaisen asian mahdollisimman pian anteeksipyynnön kera.<br />
<br />
Ihmissuhteidemme laatua määrittää aika pitkälti konfliktinratkaisutapamme ja -taitomme. Jonkun seurustelukumppanin tai ystävän kanssa voi olla maailman ihaninta ja hauskinta, mutta ykskaks kaikki saattaakin kaatua siihen, että joudutaan riitaan, jota ei pystytä ratkaisemaan. Jollekin jää jotain niinsanotusti hampaankoloon, selvittämätön asia jää vaivaamaan pinnan alle, ja silloin kaikki muuttuu.<br />
<br />
Ihmissuhteella, jossa molemmilla osapuolilla on samankaltainen riitelytapa, ja jossa myös riitatilanteissa toimitaan jonkinnäköisessä yhteisymmärryksessä, on huomattavasti paremmat selviytymismahdollisuudet. Jos riitelevät osapuolet kiihtyneestä mielentilastaan huolimatta ovat valmiita kuuntelemaan, ja ennen kaikkea yrittämään ymmärtää vastapuolen argumentteja, ja sen jälkeen yhdessä tiiminä miettimään asiaan molempia osapuolia tyydyttävän ratkaisun, riita saattaa jopa lähentää näitä kahta, sekä lisätä keskinäistä luottamusta siihen, että asiat voidaan selvittää ja ratkaista yhdessä. Kun ihmissuhteessa voi luottaa siihen, että voi ottaa puheeksi vaikeatkin asiat ilman pelkoa että tulisi lytätyksi, ei tarvitse miettiä ja hautoa asioita itsekseen päivä-, viikko-, tai jopa vuosikausia. Mitä nopeammin ja tehokkaammin asiat selvittää, sitä vähemmän on stressiä ja mielipahaa.<br />
<span style="font-size: large;"><br /></span>
<span style="color: #444444;"><span style="font-size: large;">Konfliktien</span> <span style="font-size: large;">nopea selvittäminen on myös loistavaa ajanhallintaa, kun ei tarvitse hukata aikaa asioiden omassa mielessään vatvomiseen ja hautomiseen. </span></span><br />
<span style="font-size: large;"><br /></span>
<br />
En tietenkään ala ehdottelemaan, että kukaan muuttaisi riitelytapojaan. Jokainen tietää parhaiten itse, miten tykkää riidellä. Mutta:<span style="font-size: large;"> <span style="color: #444444;">omaa riitelytyyliä voi olla hyvä joskus miettiä.</span></span> Kuinka yhteensopiva riitelytyylini on läheisteni kanssa? Palveleeko toimintani parhaalla tavalla ihmissuhteitani? Voisiko joku pieni muutos riitelykäyttäytymisessäni helpottaa konfliktien ratkaisua? Haluaisinko oikaista jotain, mitä tuli riidan keskellä sanottua, mutta en sitä oikeasti tarkoittanut? Onko jotain, mitä minun kannattaisi pyytää anteeksi? Jos seuraavalla kerralla pystyisin riitelemään rakentavasti, mitä siitä voisi seurata?<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhJ-6b6pkCE29-1y0oNmK9fOkLkBY2I2abcNOSqNsrKCoffJPh0vRH-lt7cP9wiDsQEDHjvGlxpelLvMwiAOLKmHfdL97L4Df7eV3JmiPr-mxESButVxQL7brAL5d0lRAbf0h2-LTjwsi_T/s1600/F74A4C29-61F3-4D2F-8583-455281CF350C.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="683" data-original-width="1024" height="213" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhJ-6b6pkCE29-1y0oNmK9fOkLkBY2I2abcNOSqNsrKCoffJPh0vRH-lt7cP9wiDsQEDHjvGlxpelLvMwiAOLKmHfdL97L4Df7eV3JmiPr-mxESButVxQL7brAL5d0lRAbf0h2-LTjwsi_T/s320/F74A4C29-61F3-4D2F-8583-455281CF350C.jpeg" width="320" /></a></div>
<br />
<br />
<br />
Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4079176315404032234.post-7793011381650351052014-12-08T15:31:00.000-08:002014-12-08T15:31:35.954-08:00Jumissa menneisyydessä?Ystäväni ehdotuksesta pohdiskelen tällä kertaa sitä, miksi jotkut jumittuvat menneisyyden tapahtumiin.<br />
<br />
Kaikki tuntevat varmasti ainakin jonkun, joka roikkuu jatkuvasti meneessä. Moni meistä on todennäköisesti itsekin kokenut vähintäänkin lyhyen jakson elämässään, jolloin on tuntunut siltä, ettei elämässä oikein tunnu pääsevän eteenpäin. Miksi sitten jotkut jäävät helpommin ja pidemmäksi aikaa menneisyyteen roikkumaan kuin toiset?<br />
Jokainen menneisyydessä jumittava tietää parhaiten itse, minkä takia ei ole päässyt menneisyyden ikävistä tapahtumista eteenpäin. Kirjoitan tässä pohdintojani siitä, miksi näin voi olla.<br />
<br />
Menneisyyteen saattaa jumittua, koska tällöin on helppo olla ottamatta vastuuta omasta elämästä. Kaiken voi aina selittää tyyliin: "En voi menestyä elämässäni, koska minulla oli vaikea lapsuus." Tai: "Entinen aviopuolisoni petti minua. En voi kuvitellakaan aloittavani uutta parisuhdetta, koska en voi luottaa enää kehenkään." Menneisyydestä löytyvät vastaukset ja syyt joka asiaan: tietyt asiat eivät kertakaikkiaan voi onnistua tänä päivänä, koska henkilöllä on vaikea menneisyys ja asiat eivät ole ennenkään onnistuneet.<br />
<br />
Menneisyydessä on tavallaan turvallista elää; kun keskittyy menneisyyden asioihin, ne todennäköisimmin myös toistavat itseään ja silloin ainakin tietää jo etukäteen edes suunnilleen mitä saa. Kun ei yritä mitään uutta tai vanhasta kaavasta poikkeavaa, ei tule pettymyksiäkään.<br />
<br />
Menneisyyden murehtijat saavat monesti myös osakseen sääliä tilittäessään vanhoja asioita uudelleen ja uudelleen. Jotkut saattavat saada nautintoa siitä, että heitä surkutellaan, ja voivotellaan heidän onnetonta elämäänsä. Onhan tämäkin keino yrittää saada ihmisiltä huomiota ja huolenpitoa.<br />
<br />
Toiset taas kokevat elämänsä parhaan ajan olleen jossain menneisyydessä. Olen vuosien varrella pelottavan monen yli kolmikymppisen tuttuni sanovan tyyliin: "Parhaat vuoteni olivat silloin parikymppisenä." Nykyhetki ja tulevaisuuden näkymät ovatkin varmasti aika ankeat, jos uskoo vahvasti kaiken parhaan elämässä olevan jo takanapäin. <br />
<br />
Joillekin menneisyyteen ripustautuminen voi myös olla tietoinen valinta. He eivät ehkä haluakaan kohdata todellisuutta ja nähdä mahdollisuutta elämänsä parantamiseen. Sekin on hyväksyttävä. Ketään ei voi auttaa tai muuttaa väkisin.<br />
<br />
Onneksi kuitenkin todennäköistä on, että moni menneisyyteen keskittyvä ei vain yksinkertaisesti ole vielä oivaltanut, että kaikki on hänestä itsestään kiinni. Elämästä voi tehdä juuri sellaista kuin haluaa. Tai ehkä hän ei ole saanut oikeanlaista apua tilanteen parantamiseen.<br />
<br />
<span style="color: #444444; font-size: large;">Koskaan ei ole myöhäistä muuttaa elämän suuntaa. Voit ottaa elämän ohjakset omiin käsiin. Voit päättää katsoa asioita toisella tavalla kuin aiemmin ja nähdä sekä menneisyytesi, että tulevaisuutesi uudessa valossa: silloin kaikki muuttuu.</span><br />
<br />
Koetko jumittavasi negatiivisessa menneisyydessäsi? Haluaisitko päästää irti menneestä ja siirtyä elämässäsi seuraavalle tasolle? Joskus tähän muutokseen riittää vain pieni sysäys. Tämä sysäys voi olla vaikkapa sen faktan oivaltaminen, että tosiaan pystyt minä hetkenä hyvänsä muuttamaan ajattelutapaasi ja ottamaan elämäsi omiin käsiisi.<br />
Asiaa voi edesauttaa ja voimistaa lukemalla alan kirjallisuutta, erityisesti inspiroivia kertomuksia ihmisistä, jotka ovat selvinneet niin sanotusti vaikeuksien kautta voittoon. Tai ehkä tunnet henkilökohtaisesti ihmisiä, jotka ovat menestyneet menneisyyden vaikeuksista huolimatta. Koeta jutella heidän kanssaan ja kysy, kuinka he sen tekivät. Saatat saada lisäinspiraatiota muutokseesi kun huomaat, että jotkut ympärilläsi olevista ihmisistä ovat oikeasti pystyneet muuttamaan elämäänsä, eikä kyse ole vain jostakin urbaanista legendasta.<br />
<br />
Voit myös miettiä, miten voisit antaa menneisyyden tapahtumille uuden, positiivisen merkityksen. Esimerkiksi lapsena ja nuorena kärsin vuosia siitä, että äitini oli todella vaativa. Mikään mitä tein, ei ollut tarpeeksi hyvä hänelle. Olin ahdistunut ja koin jatkuvasti riittämättömyyden tunteita, vaikka yritin aina parhaani. Vasta aikuisena, vuoden jos toisenkin voivoteltuani äitini toimintaa, ymmärsin lopulta, että juuri näiden kokemuksien takia olen se määrätietoinen ja aikaansaava ihminen joka olen tänä päivänä. Ja samalla hetkellä menneisyyden ikävät kokemukset muuttuivat mahtavaksi voimavaraksi. Jos vain haluat, pystyt varmasti kääntämään menneisyytesi varjoja voimavaroiksesi. Kokeile! Olo kevenee aika nopeasti, kun vaihtaa vanhan negatiivisen kokemuksen positiiviseksi voimavaraksi, josta voi olla paljon iloa ja apua tulevaisuudessa.<br />
<br />
<span style="color: #444444; font-size: large;">Jos koet tarvitsevasi apua elämäsi täyskäännöksessä, ota rohkeasti yhteyttä alan ammattilaisiin. He ovat olemassa sinua varten.</span><br />
<br />
Kun olet valmis siirtymään menneisyydestä tähän hetkeen ja sinulle mielekkään tulevaisuuden suunnitteluun, saat apua ja tukea tähän prosessiin esimerkiksi life coachilta. Jo muutamastakin valmennuskerrasta voi olla sinulle merkittävää apua.<br />
Jos sen sijaan tunnet tarvitsevasi vielä laajempaa menneisyyden tapahtumien selvittelyä ennen nykyhetkeen ja tulevaisuuteen keskittymistä, tai voimavarasi mennä eteenpäin ovat vähäiset, saat parhaiten apua terapiasta.<br />
<br />
Kaikki tarvitsemme joskus ulkopuolista apua tai tukea elämän eri tilanteissa. Aivan kuten treeniohjelmasi saattaa suunnitella personal trainer yhdessä kanssasi, yhtä lailla järkevää on pyytää life coachilta tai terapeutilta apua muun elämän suunnitteluun ja muutosten tekoon.<br />
<br />
<span style="color: #444444; font-size: large;">Koskaan ei ole myöhäistä tulla onnelliseksi. Koskaan ei ole myöhäistä saada onnellinen menneisyys. Mitä jos alkaisit elää elämäsi parasta aikaa juuri nyt? Päätös on sinun.</span><br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj0GmvyDaH0nM3OOllBMeSelc8aUkD8vulGIYUxqWO9MDj_FINCbOWM-JF7LncvRZ-QiAJb6meRE16JWm73Xti7kYW8APfJW7OOvf4-AGYKlZ5ph9FKwgR-gJ5gXTJ3LXlRXqIBT8LmST5x/s1600/kuva.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj0GmvyDaH0nM3OOllBMeSelc8aUkD8vulGIYUxqWO9MDj_FINCbOWM-JF7LncvRZ-QiAJb6meRE16JWm73Xti7kYW8APfJW7OOvf4-AGYKlZ5ph9FKwgR-gJ5gXTJ3LXlRXqIBT8LmST5x/s1600/kuva.JPG" height="320" width="250" /></a></div>
<br />
<br />
<br />
<br />Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4079176315404032234.post-19362915352173030342014-11-09T14:42:00.000-08:002014-11-09T14:42:03.628-08:00Kohtalo omissa vai olosuhteiden käsissä?Toissailtana katsoin televisiosta Nenäpäivä-show'ta. Nenäpäivä-kampanja järjestetään kerran vuodessa loka-marraskuun aikana ja kampanjan aikana kerätään varoja maailman köyhimmissä oloissa elävien lasten hyväksi. Tämänvuotinen neljän viikon kampanja huipentui siis Nenäpäivä-show'hun, jossa esiintyi laaja joukko hyvää tekeviä suomalaisia näyttelijöitä, laulajia ja julkisuuden henkilöitä. Esitysten lomassa näytettiin videoita, jotka on kuvattu niissä kohteissa, jonne Nenäpäivä-kampanjalla saatuja varoja on käytetty tai ollaan käyttämässä.<br />
<br />
Minuun teki voimakkaimman vaikutuksen Sierra Leonelaisen Isatan haastatteluvideo. Isata oli vain kuusivuotias, kun kapinalliset hyökkäsivät heidän kyläänsä. Isatan isä tapettiin hänen edessään, jonka jälkeen Isata joutui vuosiksi kapinallisten seksiorjaksi.<br />
Isata pääsi myöhemmin ammattikouluun ja opiskeli itsensä ompelijaksi. Hän on ompelijan työssään ansainnut sen verran rahaa, että on voinut vuokrata huoneen, jossa hän asuu kahden serkkutyttönsä kanssa, joista hän huolehtii. Hänellä on myös viimein varaa ostaa sänky, joten ei tarvitse nukkua enää paljaalla lattialla.<br />
Isata uskoo, että hänen kohtalonsa on tällä hetkellä hänen omissa käsissään, ja että hänestä tulee jonain päivänä vielä jotakin isompaa. Tällä hetkellä lähin tavoite on oppia ompelutyö hyvin ja olla esimerkkinä muille. Seuraava tavoite on voimistaa tyttöjä, jotka elävät kaduilla. Isata haluaa perustaa ja johtaa koulua tai yhdistystä, jossa voi tukea nuoria tyttöjä. Haastattelun lopussa Isata hymyilee ja ennustaa seuraavien kymmenen vuoden kuluessa naisten valtaavan maan parlamentin. Naurahtaen Isata toteaa, että hänet äänestetään kansanedustajaksi vuonna 2017.<br />
<br />
Olin todella liikuttunut ja inspiroitunut tämän videon jälkeen. Sitä turhan usein selittelee itselleen, ettei voi tehdä sitä tai tätä, koska olosuhteet ovat tietynlaiset. Ja sitten on näitä ihmisiä kuten Sierra Leonelainen Isata, joka on kasvanut niin kammottavissa olosuhteissa, että harva meistä osaa edes kuvitella. Ja silti Isata pyrkii eteenpäin elämässään ja hänellä on suunnitelmia, tavoitteita ja ennen kaikkea ymmärrys siitä, että hänen kohtalonsa on hänen omissa käsissään. Hän voi tehdä elämässään mitä haluaa, ja hän haluaa nimenomaan käyttää kaikkea menneisyydessä kokemaansa niin, että voisi estää muita tyttöjä kokemasta samaa.<br />
<br />
Tässä on hieno osoitus siitä, että voimme jokainen vaikuttaa elämämme suuntaan omilla päätöksillämme ja omalla asenteellamme. Menestyksemme omassa elämässämme ei ole riippuvainen olosuhteista joihin olemme syntyneet, joissa olemme eläneet, tai joissa elämme juuri nyt. Meillä kaikilla on mahdollisuus tehdä päätöksiä ja valintoja, jotka johtavat meitä parantamaan elämänlaatuamme tai toteuttamaan unelmaamme. Jos päätämme olla käyttämättä tätä mahdollisuutta, se onkin sitten toinen juttu.<br />
<br />
Vaikeuksia tulee eteen ihan jokaiselle. Sitä voi lamaantua tapahtuneesta ja jäädä pitkäksi aikaa tai jopa loppuelämäksi jumiin niihin ikäviin kokemuksiin ja tunteisiin. Tai sitten voi päättää porskuttaa eteenpäin ja käyttää kokemaansa hyväkseen ja jopa muiden hyväksi.<br />
<br />
Usein näemme vain lopputuloksen siitä, kuinka joku on selviytynyt mahdottomalta tuntuvista olosuhteista, luonut huikean uran tai menestyksekkään tuotteen. On helppo sortua ajattelemaan, että menestys on saavutettu helpolla. Menestyvillä ja unelmiaan toteuttavilla ihmisillä on yleensä se yhteinen piirre, että he uskovat vahvasti itseensä ja mahdollisuuteensa tehdä tietty asia, taustoistaan tai olosuhteistaan riippumatta. He ottavat vastuun elämästään omiin käsiinsä ja toimivat. <br />
<br />
Jos koet epäuskoa tai tarvitset inspiraatiota uskaltaaksesi unelmoida enemmän tai tähdätä korkeammalle elämässäsi, on olemassa paljon loistavia kirjoja siitä, kuinka vaikeudet käännetään voitoksi. Suosittelen lämpimästi esimerkiksi Rhonda Byrnen kirjaa Sankari, joka koostuu useiden, eri aloilla menestyneiden henkilöiden elämäntarinoista. Kirjassa esimerkiksi New Yorkissa huumeaddiktiperheeseen syntynyt Liz Murray kertoo matkastaan teini-ikäisenä kodittomaksi jääneestä ja ruokaa henkensä pitimiksi varastaneesta katujen kasvatista aina Harvardin yliopistosta valmistuneeksi, kirjailijaksi ja tunnetuksi puhujaksi.<br />
<br />
Tässä vielä video, jossa Sierra Leonelainen Isata kertoo elämästään. Toivon kyllä koko sydämestäni, että Isata onnistuu tavoitteissaan. Uskoa ja tahdonvoimaa häneltä ei ainakaan puutu.<br />
<br />
Nenäpäivän keräykseen voi muuten vielä osallistua 31.12.2014 asti osoitteessa <a href="http://www.nenapaiva.fi/">www.nenapaiva.fi</a><br />
Jos et ole ihan heti valmis muuttamaan radikaalisti omaa elämääsi, voit meille verraten pienellä summalla auttaa muuttamaan käänteentekevästi jonkin köyhän maan lapsen tai nuoren elämän suuntaa. <br />
<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<iframe allowfullscreen='allowfullscreen' webkitallowfullscreen='webkitallowfullscreen' mozallowfullscreen='mozallowfullscreen' width='320' height='266' src='https://www.youtube.com/embed/EKwCgXDaJXU?feature=player_embedded' frameborder='0'></iframe></div>
<br />
<br />
<br />Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4079176315404032234.post-32664426089243310252014-10-26T15:33:00.000-07:002014-10-26T15:33:54.500-07:00Sitä saa mitä tilaaOlin kahden Helsinkiin viikonlopuksi tulleen kaverini kanssa illallisella. Tarjoilijan ottaessa tilausta vastaan jouduin tavalliseen tapaan varmistamaan, ettei tilaamani annos sisällä ruoka-aineita, joille olen allerginen. Toinen kavereista ei tiennyt allergioistani ja kysyikin, saatanko saada anafylaktisen shokin (vakava äkillinen allergiareaktio) jos syön jotakin väärää. Naureskelin, että kyllä vain, ja mieleeni tuli George Clooney elokuvassa "Burn after reading", jossa Clooney treffeillä naisten kanssa ollessaan kertoo allergioistaan, ja kuinka anafylaktisen shokin mahdollisuus tekee hänen elämästään vaarallista ja jännittävää. Naureskelimme hetken elokuvan kohtauksille ja anafylaktiselle shokille. <br />
<br />
Noin kolmen viikon päästä taidenäyttelyn avajaisissa syömäni kaksi pienenpientä cocktailpalaa aiheuttivat minulle hieman myöhemmin tämän pahamaineisen anafylaktisen reaktion, josta oli kyllä hauskuus kaukana. Siinä tuli kiireinen lääkärireissu kesken rauhallisen ravintolaillan kun ei enää henki meinannut kulkea. En voinut kuin ajatella, että itsepähän olin tästä vitsaillut. Vetovoiman laki näytti taas kerran, kuinka asiat toimivat.<br />
<br />
Viime kirjoituksessani sivusin hieman vetovoiman lakia, josta tuli maailmanlaajuinen ilmiö vuonna 2006 Rhonda Byrnen julkaistua kirjan The Secret-Salaisuus. Kirjassa käsitellään vetovoiman lakia helposti ymmärrettävällä tavalla. Kyseisen lain ydinhän onkin hyvin yksinkertainen: vedät puoleesi asioita ja ihmisiä, jollaisiin keskität ajatuksesi. Lyhyesti sanottuna: sitä saa mitä tilaa.<br />
<br />
Itse löysin vetovoiman lain noin viisi vuotta sitten. Asuin tuolloin Italiassa, ja eräs ystäväni lahjoitti minulle The Secret-kirjan. Kirjaa lukiessani sydämeni hakkasi kiivaasti, kun kävin samalla elämääni läpi pikakelauksella. Aloin viimeinkin ymmärtää, miksi asiat elämässäni olivat menneet niin kuin olivat menneet. <br />
<br />
Minulla oli aina ollut verraten huono itsetunto. Olin ajatellut enemmän tai vähemmän negatiivisesti itsestäni. Kuvailin itseäni ongelmamagneetiksi. Suorastaan vedin puoleeni kaikenlaisia ongelmia, sekä ihmisiä, jotka kohtelivat minua huonosti. Ihmissuhteeni olivat lähinnä katastrofaalisia. Kun tapasin ystäviäni, minulla oli aina uusia tarinoita kerrottavanani kaikenmaailman ongelmatilanteista, joihin olin taas kaoottisessa elämässäni joutunut. Olin aina se, jolla meni huonommin kuin muilla, enkä oikein uskonut, että asia tulisi siitä sen kummemmin muuttumaan. <br />
<br />
Olinko aiheuttanutkin kaiken ihan itse keskittymällä negatiiviseen ja toistelemalla kerta toisensa jälkeen eri ihmisille, kuinka vedin puoleeni ongelmia ja huonoja ihmissuhteita? No, ehkä en kuitenkaan ihan kaikkea kaikkea ollut itse aiheuttanut, mutta näin selvän yhteyden ajatusteni, toimintani ja elämäntapahtumieni välillä. <br />
<br />
<span style="color: #444444; font-size: large;">Vetovoiman laki ei tunne eroa positiivisten tai negatiivisten asioiden välillä, eikä se tunne myöskään ei-sanaa. On aivan tavallista, että toistelemme: "en halua lisää ongelmia" tai: "en halua elää näin", ja sitten ihmettelemme, kuinka eteemme tulee vain lisää ongelmia, ja elämämme on juuri sellaista, mitä emme haluaisi. Eli keskitymme usein vain siihen mitä emme halua, ja sitten murehdimme, kun ne asiat, joita emme halua, seuraavat meitä jatkuvasti. </span><br />
<br />
Itselläni on kymmeniä, niin positiivisia kuin negatiivisiakin esimerkkejä vetovoiman laista omasta elämästäni. Italiassa Comojärvellä asuessani, työmatkani kulki järven rannassa olevan Comon Aeroclubin vesitasokonehangaarin ohi. Katselin aina kaihoisasti järvellä ja ilmassa pörrääviä lentokoneita. Halusin kovasti päästä kokeilemaan sellaista lentoa, mutta hinta oli silloisella Italian palkallani aivan liian korkea. Ajattelin joka kerta hangaarin ohi kävellessäni, että kunpa joku mukava lentäjä joskus kysyisi minulta, haluanko lähteä lentämään vesitasolla. Tiesin ajatukseni olevan aika kaukaa haettu, mutta mitä siitä. Pari vuotta leikiteltyäni tällä ajatuksella, tutustuin tyttöön, joka otti lentotunteja vesitasoilla. Olin hänen kanssaan toisinaan hangaarin kahvilassa, ja eräänä päivänä yksi Aeroclubin lennonopettajista esitti minulle nuo maagiset sanat: "Haluaisitko joku kerta lähteä kokeilemaan lentoa vesitasolla?" Ja niin pääsin viimeinkin unelmoimalleni vesitasolennolle maagisen kauniin Comojärven ylle. Unohtumaton kokemus.<br />
<br />
<span style="color: #444444; font-size: large;">Vetovoiman laki saattaa toimia myös asioissa, joita emme niinkään aktiivisesti halua elämäämme, mutta joista esimerkiksi vitsailemme.</span> Viitisentoista vuotta sitten opiskelin ammattikoulussa pukuompelijaksi. Kurssikaverini kanssa osoitimme hieman outoa opiskelijahuumoria laskemalla usein leikkiä, kuinka valmistumisemme jälkeen hakeutuisimme erään tunnetun suomalaisen miesten alusvaatemerkin tehtaalle sepaluksentekijöiksi. Väsyneinä nauroimme tälle usein, mutta muistin aina lopuksi painottaa, että en kyllä ikinä menisi tehtaaseen töihin. <br />
Niin sitten kymmenisen vuotta myöhemmin Italiassa asuessani päädyin Sveitsin puolelle monien maailman hienoimpien miesten vaatemerkkien puvunhousuja valmistavaan tehtaaseen ompelemaan. Siellä työntekijät oli jaoteltu osastoihin ja jokaisella osastolla tehtiin joku tietty työvaihe. Osastolla, jonne minut sijoitettiin, tehtiin -yllättäen- sepaluksia! Olkoonkin, että kyse oli luksustuotteista, parhaimmillaan valmistamamme housut saattoivat maksaa asiakkaalle monta tuhatta euroa, ja näitä housuja meni toisinaan maailman tunnetuimmille filmitähdille ja kuninkaallisille. Silti, fakta oli, että olin tehtaalla ompelemassa sepaluksia -eli tein juuri sitä, mitä minun ei missään tapauksessa pitänyt koskaan tehdä! Nämä olivat juuri niitä aikoja kun tutustuin vetovoiman lakiin, ja elämääni taaksepäin katsoessani ymmärsin yhteyden menneisyyden ja nykyisyyden välillä. Kyllä nauratti! Vaihdoin työpaikkaa lyhyen ajan sisällä.<br />
<br />
Tultuani tietoiseksi vetovoiman laista, päätin muuttaa elämäni suuntaa. Vaihdoin entiset negatiiviset ajatukset positiivisiin. Sitä mukaa kun muutin ajatuksiani ja ajattelutapaani, myös asiat ympärilläni alkoivat muuttua. Loin itselleni täysin uudenlaisen elämän. <br />
<br />
Vetovoiman laki toimii, halusimme tai emme. Ajatustemme keskittäminen asioihin, joita haluamme elämäämme, tuo nämä asiat huomattavasti lähemmäksi meitä. Jos et tiedä, mitä haluat, voit aina esimerkiksi kirjoittaa paperille asioita, joita et halua. Ota sitten toinen paperi, jolle kirjoitat ei-haluamiesi asioiden vastakohdat tyyliin "En halua olla flunssainen - Haluan olla terve" "En kestä tätä työtä, jota teen -Haluan löytää uuden, mielekkään työn". Sen jälkeen revi tai rutista ja heitä roskiin negatiiviset ilmaukset sisältävä paperi. Näin heität vanhat ja negatiiviset ajatukset roskiin ihan kirjaimellisesti. Toisella paperilla olevista uusista, positiivisista ajatuksista on hyvä jatkaa eteenpäin. Paperin voi kiinnittää vaikkapa jääkaapin oveen tai muuhun paikkaan, josta sen on helppo muistuttaa sinua ajattelemaan uudella tavalla. <br />
<br />
<span style="color: #444444; font-size: large;">Positiivista vetovoimaa päivääsi</span><br />
<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh3MB_hxsYrOqjje-GX_okN_DjzNw6IrAC1edhEz46a1Sb7lsngcWf364ll6Z572CDjsKZMQL0Qbm1UeTXiqfLrZZe3ZiU0mJPePT9cZMKveIPApts3rtbEv508hNJ7fHBGFWJEX_rVpiqp/s1600/1913723_188308229924_2312327_n%5B1%5D.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh3MB_hxsYrOqjje-GX_okN_DjzNw6IrAC1edhEz46a1Sb7lsngcWf364ll6Z572CDjsKZMQL0Qbm1UeTXiqfLrZZe3ZiU0mJPePT9cZMKveIPApts3rtbEv508hNJ7fHBGFWJEX_rVpiqp/s1600/1913723_188308229924_2312327_n%5B1%5D.jpg" height="240" width="320" /></a></div>
Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4079176315404032234.post-38887850954784343202014-09-15T13:50:00.000-07:002014-09-15T13:50:18.169-07:00Sosiaalinen media aarrekarttanaLuin äskettäin blogikirjoituksen, jossa pohdittiin nykyelämän vaatimuksia; ihmisten odotuksia ja paineita siitä, että kaiken pitäisi aina mennä hyvin. Ongelma oli erityisesti se, että sosiaalisessa mediassa ihmiset antavat yleensä ymmärtää heidän elämänsä olevan täydellistä. Tekstissä haluttiin korostaa, että on ihan ok, että kaikki ei aina mene hyvin. Elämän ei tarvitse olla täydellistä.<br />
<br />
Jäin miettimään, mikä siinä oikein on ongelmallista, jos ihmiset postaavat sosiaaliseen mediaan kuvia tai päivityksiä positiivisista asioista? Täytyykö siitä ottaa paineita itselleen, jos kaverilla menee hyvin? Eikö voi vain olla iloinen toisen puolesta ja ajatella, että hei, tuollainen olisi minustakin mukavaa? Voiko se ihan oikeasti tuntua hyvältä, jos sama kaveri postaisikin että hänellä menee tosi kurjasti? <br />
<br />
Muistan, kuinka nuoruudessani olin varsinainen ongelmamagneetti. Kerran yksi ystäväni sanoi, että minulle on hyvä soittaa silloin, kun hänellä menee huonosti. Minulla nimittäin meni aina huonommin, ja tämä sai ystäväni tuntemaan olonsa paremmaksi. Hieman kyseenalainen kohteliaisuus, joka tuntuu nyt vielä kieroutuneemmalta kuin joskus silloin vuosia sitten. <br />
<br />
<span style="color: #444444; font-size: large;">Voisiko ne kicksit kuitenkin saada yhtälailla siitä, että toisilla menee hyvin?</span> Sitäpaitsi, ennen kuin täysin ahdistuu siitä, että somekaveri söi upeannäköisen lounaan huippuravintolassa, oli unelmalomalla, tai voitti urheilukilpailut, kannattaa muistaa, että yksi päivitys tai kuva harvemmin kertoo koko totuutta kyseessä olevan ihmisen elämästä. Kaveri julkaisee esimerkiksi kuvan, jossa tuulettaa onnellisena teräsmieskisan maalissa. Kuvasta ei kuitenkaan näy, kuinka paljon verta, hikeä ja kyyneleitä kaveri on vuodattanut treenatessaan tuota kisaa varten, ja kuinka hän on unelmoinut tuosta päivästä jo vuosia. Emme koskaan voi tietää, mitä kaikkea yksi kuva kätkee taakseen.<br />
<br />
Itse luen mieluiten positiivisia päivityksiä ihmisiltä. Somekavereiden kuvista saa usein ideoita siitä, millaisia asioita haluaisi kokea tai minne haluaisi matkustaa, vaikkei siihen juuri tällä hetkellä olisi mahdollisuutta. On myös ihana kuulla onnistuneista projekteista tai hauskoista juhlista. Jopa jonkun vastarakastuneen parisuhdehehkutus tuo piristystä, vaikka itsellä olisi menossa kaikkea muuta kuin täydellinen päivä. Inspiroivat kuvat ja sitaatit antavat monesti ajattelemisen aihetta ja uutta perspektiiviä asioihin. Ja on yksinkertaisesti upeaa, kun ihmisillä menee hyvin!<br />
<br />
Kaikenlaiset voivottelu/valitus/haukkumispäivitykset taas tuntuvat jotenkin hassuilta, voiko sellaisista olla kenellekään hyötyä? Jokainen varmaankin tuntee ainakin jonkun, jolla vaikuttaa aina menevän surkeasti; on flunssaa, päänsärkyä tai ties mitä vaivoja. Monesti myös suunnilleen koko maailma tuntuu kohtelevan häntä huonosti. Mitä tuollaisilla postauksilla oikein tavoitellaan? No tietysti saa ainakin huomiota ja sääliä jos sitä on vailla. Mutta kuinka pitkälle sellainen huomio tai sääli oikeasti kantaa? Jos haluaa haukkua jonkun tai saattaa jonkun ihmisen huonoon valoon, sosiaalisessa mediassa tämä negatiivinen sanoma saavuttaa kyllä nopeasti suurenkin joukon ihmisiä. Toki yleensä käy niin, että toisia julkisesti haukkuva ihminen antaa huonon kuvan ensisijaisesti itsestään. <br />
<br />
<span style="color: #444444; font-size: large;">Vetovoiman lain mukaan vedämme puoleemme enemmän sitä, mihin keskitymme, oli se sitten positiivista tai negatiivista.</span> Tähän perustuu myös niin sanottujen aarrekarttojen tai mood boardienkin teko; kootaan kuvia, sanoja tai lauseita taululle asioista, joita halutaan omaan elämään. Taulun katseleminen ja siinä olevien asioiden kuvitteleminen itselleen inspiroi ja nopeuttaa näiden asioiden toteutumista omassa elämässä. Ja vaikket katsoisikaan aarrekarttaasi tai mood boardiasi vuosiin, saatat jonain päivänä yllättyä löydettyäsi unohdetun taulun jostakin pöytälaatikon pohjalta ja nähdessäsi siinä olevat asiat, jotka ovat kuin ovatkin toteutuneet. <span style="color: #444444; font-size: large;">Itse näkisin, että sosiaalinen media toimii omalla tavallaan virtuaalisena mood boardina.</span> Sinne postataan kuvia, sanoja ja lauseita, jotka jäävät elämään profiiliimme tai sivullemme. <br />
<br />
Sosiaalisessa mediassa julkaisemamme asiat näkyvät usein sadoille tai jopa tuhansille ihmisille, joten sanomamme vain vahvistuu sen saadessa suuremman yleisön. Itse tietysti päätämme, mihin haluamme keskittää ajatuksemme ja energiamme. Jos keskittää ajatuksensa siihen, että on kipeä, tai että kaikki ihmiset kohtelevat minua huonosti, vetää vain lisää sairautta tai hankalia ihmisiä puoleensa. Jos taas keskittyy hyviin asioihin ja hetkiin elämässään, niitä mitä todennäköisimmin saa elämäänsä myös lisää. <br />
<br />
Palatakseni tämän tekstin alkuun; on todellakin ok, ettei kaikki mene aina hyvin. Ei kellään mene aina kaikki hyvin, kyllähän se nyt tiedetään. Voimme kuitenkin valita, minkälaisiin asioihin ja tunteisiin haluamme keskittyä. Se, että joku postaa positiivisia asioita sosiaaliseen mediaan, ei välttämättä tarkoita sitä, että hänen elämänsä olisi aina täydellistä. Ehkä hän ei vain koe tarpeelliseksi ilmoitella kaikille somekavereilleen, että päätä särkee, tai että koira oksensi juuri sohvalle, vaan ainakin yrittää keskittää ajatuksensa johonkin hyvään, joka parhaassa tapauksessa piristää muitakin.<br />
<br />
<span style="color: #444444; font-size: large;">Sosiaalisen median käyttäminen omana virtuaalisena aarrekarttana voi parhaimmillaan toimia inspiraationa ja energianlähteenä sekä sinulle, että sosiaalisen median kontakteillesi. Kuvilla ja muilla postauksilla voit vetää puoleesi juuri niitä asioita, joita tavoittelet tai joihin keskität energiasi, olivatpa ne positiivisia tai negatiivisia. .</span> <br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgy3NLucYtNBaEQU2F009NXOXxUz2FPlZfFxKhlI6Va_1NEsmucmNpOpkGbjfBO2fsLGLyhgswJBtUUE9uZizfldKg1IeG7nIJOYKpAJTD_4h5vO8leVlM7cvWzy5s1BED2t-SXi7lWCkBN/s1600/143.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgy3NLucYtNBaEQU2F009NXOXxUz2FPlZfFxKhlI6Va_1NEsmucmNpOpkGbjfBO2fsLGLyhgswJBtUUE9uZizfldKg1IeG7nIJOYKpAJTD_4h5vO8leVlM7cvWzy5s1BED2t-SXi7lWCkBN/s1600/143.JPG" height="320" width="240" /></a></div>
Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4079176315404032234.post-10613941285765394632013-09-01T07:34:00.000-07:002013-09-01T07:34:18.674-07:00Tilanne haltuun!"Miksi jotkut ihmiset päättävät elää ahdistuksessa ja onnettomina? Miksi kukaan valitsisi surkeutta elämäänsä, kun tarjolla on iloa, onnea ja rakkautta mielin määrin?" <br />
<br />
Näitä asioita olen miettinyt paljon. Jokin aika sitten ystäväni, joka kuuluu juuri näihin ahdistuksen valitsijoihin, ehdotti, että kirjoittaisin asiasta. Innostuin heti.<br />
<br />
Onnellisuus, tai ylipäätään monenlaiset hyvät asiat ja elämäntapahtumat koetaan joskus todella pelottavina. Niitä on kyllä kiva päästä kokeilemaan; kenestäpä ei olisi ihanaa vaikkapa rakastua. Uusi elämäntilanne voi kuitenkin tuoda niiden positiivisten tunteiden mukana myös negatiivisia ajatuksia. Ymmärretään, että jos tämä ihana tunne loppuukin yhtäkkiä, sittenhän on taas paha olla ja siitä seuraa kipua. Johan vanha suomalainen sanontakin sanoo: "Itku pitkästä ilosta". Aletaan odottaa ja pelätä, että jotain ikävää tapahtuisi, joka sitten kuittaisi kaiken sen hyvän mitä on juuri tullut omaan elämään. Nämä pelot luovat kovan paineen, ja tässä kohtaa moni alkaakin itse sabotoida tilannetta. Onhan parempi ottaa kontrolli omiin käsiin ja lyödä jarrut pohjaan, tai jopa lähteä tilanteesta kokonaan pois, ennen kuin joku muu tekisi sen, ja josta seuraisi kipua.<br />
Palataan siis sinne ahdistukseen, jossa on helppoa ja turvallista elää, koska silloin kontrolli on koko ajan itsellä ja ikävien yllätysten mahdollisuus on huomattavasti pienempi.<br />
<br />
Asian voi kääntää toisinkin päin. Tässä tilanteessa ei uskalleta edes lähteä kokeilemaan mitään positiivista. Esimerkiksi: jokainen varmaan tietää lähipiiristään jonkun, joka epätoivoisesti roikkuu huonossa ihmissuhteessa. Tiedetään erittäin hyvin, ettei suhde enää toimi ja olisi aika lähteä eteenpäin. Lähipiiri seuraa tilannetta ja ihmettelee täysin ymmällään, kuinka heidän läheisestään on tullut pahimman luokan masokisti, jonka elämä on kumppaninsa takia yhtä kärsimysnäytelmää, mutta silti hän on halukas jatkamaan yhteiseloa kumppaninsa kanssa päivä toisensa jälkeen. Tällainen elämäntyylihän kuulostaa aivan järjenvastaiselta! <br />
Taas kerran ollaan siellä valintojen äärellä. Itse valittu ahdistus on turvallista. Vaikka sattuukin, se tuntuu paremmalta vaihtoehdolta kuin olosuhteiden muuttaminen, joka olisi kuin hyppy tuntemattomaan. Hypystä tuntemattomaanhan voi seurata mitä vain; myös onnellisuutta, sehän vasta pelottavaa onkin! Kun valitsee elämän, jossa on onneton ja ahdistunut, ja on tuttu kumppani tai elämäntilanne, joka lisää näitä tunteita, ainakin tietää koko ajan, mitä saa. <br />
<br />
Miksi se onkin sitten niin, että vain huonojen tuntemusten koetaan olevan omassa kontrollissa? Miksei samalla tavalla onnellisuus tai ilo voisi olla meidän omassa kontrollissamme? Itsehän me päätämme, miltä meistä tuntuu, ja mitä tunteita haluamme voimistaa. Eikö ahdistuksen sijaan voisi yrittää keskittyä omaan hyvinvointiin, omaan itsetuntoon ja onnellisuuteen? Nämähän voivat kummuta ihan ihmisestä itsestään. Ei onnellisuuden edellytys ole parisuhde, uusi työpaikka, kallis urheiluauto, lottovoitto tai mikään muukaan ulkoinen seikka. Jos ja kun niitä hyviä asioita tapahtuu, ne tuovat elämään kivaa plussaa, mutta oma onni tai itsetunto ei voi koskaan rakentua vain muiden ihmisten tai olosuhteiden varaan. <span style="color: #444444; font-size: large;">Ihmisen sisältä tuleva perusonnellisuus tuo rohkeutta lähteä kokeilemaan uusia asioita ja tehdä muutoksia elämässä, kun itsellä on tieto siitä, että meni niin tai näin, selviän joka tapauksessa.</span> <br />
<br />
Minä elin itse vuosia peloissa ja ahdistuksessa, joten tiedän erittäin hyvin, mitä se on. Olin suorastaan alan ekspertti! En vaihtaisi päivääkään elämästäni, mutta kyllä välillä naureskellen mietin, mitä päässäni niinä vuosina oikein liikkui. Mutta ne vuodet olivatkin arvokasta oppimateriaalia. Katson taaksepäin ja huomaan, kuinka monesta ikävästäkin asiasta olen selvinnyt. Joka takaiskun jälkeen olen noussut tuhkasta kuin feniks-lintu. Tältä pohjalta on oikeastaan aika hyvä jatkaa eteenpäin kohti elämän ennalta arvaamattomia seikkailuja ja hyppyjä tuntemattomaan sen kummemmin pelkäämättä. <span style="color: #444444; font-family: Georgia, "Times New Roman", serif; font-size: large;">Ikäviä kokemuksia en voi koskaan täysin välttää, tietenkään, mutta rohkeasti tilanteisiin menemällä annan mahdollisuuden suuremmalle onnellisuudelle ja elämän huippuhetkille.</span><br />
<br />
Joskus, kun epäilys iskee, kuuntelen toistolla Elastisen ja Jontte Valosaaren upeaa "Hallussa"-kappaletta. Kappaleessa viitataan erityisesti urheiluun, mutta mielestäni sanoma sopii kaikenlaisiin elämäntilanteisiin. Kuuntelen kappaleen sanoja, ja totean itselleni: <span style="color: #444444; font-size: large;">"Hei, eiköhän ole aika ottaa tilanne haltuun!"</span> <br />
<br />
<br />
<span style="font-family: Georgia, "Times New Roman", serif;">"Se ei oo muista ku must kii<br /> Ei oo tulos tuloksii ilman tuskii<br /> Se on valinta, mä en venaa enkä valita<br /> Kun tilanne tulee, se on puskii<br /> Se ei oo muista ku must kii<br /> Ei oo tulos tuloksii ilman tuskii<br /> Se on valinta, mä en venaa enkä valita<br /> Beastmode, puskii<br /><br /> Tää on mun hetki, jos mä päätän niin<br /> Otan tän, otan tän, mä otan tilanteen haltuun<br /> Tää on mun hetki, tartun siihen kii<br /> Otan tän, otan tän, otan tän, tää on hallussa"</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;"> (Elastinen feat. Jontte Valosaari: Hallussa)</span><br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<iframe allowfullscreen='allowfullscreen' webkitallowfullscreen='webkitallowfullscreen' mozallowfullscreen='mozallowfullscreen' width='320' height='266' src='https://www.youtube.com/embed/DSVCeI-wikM?feature=player_embedded' frameborder='0'></iframe></div>
<br />
<br />
<br />
<br />Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4079176315404032234.post-34501746092593866732013-06-13T11:21:00.000-07:002013-06-13T11:21:32.168-07:00Kestävän rakkauden oppeja isoisiltä<span style="font-family: Times, "Times New Roman", serif;">Minulla on kaksi aivan poikkeuksellista isoisää, Mauri ja Heimo. Heimo elää vielä. Mauri kuoli jo vuosia sitten, mutta hän elää muistoissani ja osana elämäntapaani joka ikinen päivä.</span><br />
<br />
<span style="font-family: Times, "Times New Roman", serif;">Nämä kaksi mahtavaa miestä ovat opettaneet minulle monia asioita kauniista ja kestävästä tosirakkaudesta. Mauri oli yhdessä naisensa, isoäitini Martan kanssa yli kuusikymmentä vuotta. Ja Heimo taas puolisonsa Mirjamin kanssa yli kolmekymmentä vuotta. Näiden kahden parin rakkaus kesti siihen saakka kunnes kuolema heidät erotti.</span><br />
<br />
Maurin ja Martan rakkaustarina alkoi sota-aikaan Maurin Martalle toinen toistaan upeampien itse tehtyjen lahjojen myötä ja nuorenparin käydessä salaa tansseissa. Heidän suhteensa koki paljon ylä -ja alamäkiä, lapsia ja lastenlapsia. Suurin koetus heidän väliselleen rakkaudelle oli, kun 75 vuoden iässä Martta sai aivoinfarktin, joutui sairaalaan kuukausiksi eikä enää koskaan pystynyt liikkumaan tai puhumaan täysin normaalisti.<br />
<br />
<span style="font-family: Times;">Mauri oli tottunut siihen että Martta hoiti kaiken kotona. Kaikki vuosikymmenet Mauri oli istunut joka ilta valmiiseen pöytään, eikä siis ollut koskaan laittanut ruokaa saatikka tehnyt muita kotitöitä. Uusi tilanne oli enemmän kuin haastava Maurille. Parissa kuukaudessa Mauri kyllästyi mikroruokiin, otti keittokirjan käsiinsä ja alkoi opetella laittamaan ruokaa. Seuraavien kuukausien aikana sain ylpeänä seurata, kuinka isoisäni oppi pitämään huolta kodista ja kokkailemaan herkullisia aterioita itselleen sekä tietysti rakkaalle vaimolleen. Ja tämä kaikki 75 vuoden iässä! <span style="color: #444444; font-size: large;">Tämä mies näytti, että koskaan ei ole myöhäistä jos vain päättää oppia ja tehdä uusia asioita.</span></span><br />
<br />
<span style="font-family: Times;">Mauri huolehti Martasta noin seitsemän vuotta. Martta sai aivoinfarktin vielä kaksi kertaa ja joutui monesti olemaan sairaalassa. Mauri kavi katsomassa Marttaa joka päivä vieden hänelle kotiruokaa ja auttaen häntä syömään. Ja joka kerta kun Mauri lähti sairaalasta, hän suuteli Marttaa.</span><br />
<br />
<span style="font-family: Times;">Martta kuoli saadessaan neljännen aivoinfarktin. Hän kirjaimellisesti nukahti Maurin käsivarsille heidän kotonaan eräänä heinäkuun iltana. Uskon että tuo on kaunein mahdollinen tapa kenenkään naisen kuolla; rakastamansa miehen käsivarsille. Mauri oli surun murtama ja menetti oman elämänhalunsa menettäessään rakkaan vaimonsa, jonka kanssa oli ollut yli kuusikymmentä vuotta. Reilun kuukauden päästä Mauri sai sydänkohtauksen ja sairaalassa sanoi minulle tunteneensa että Martta tuli jo häntä hakemaan. Hymyilin ja vastasin, että luultavasti tulikin. Mauri kuoli muutamaa päivää myöhemmin...kaatui suorilta jaloilta kuten historian suurmiehet. En voinut olla kovin surullinen Maurin poismenosta sillä minusta oli niin uskomattoman romanttista ja kaunista että hän ei halunnut elää yhtään pidempään ilman Marttaa. </span><br />
<br />
<span style="color: #444444; font-size: large;">Isovanhempieni tarina on opettanut minulle niin paljon suuresta rakkaudesta ja sitoutumisesta toiseen ihmiseen; kuinka pysyt rakkaasi vierellä hyvinä ja huonoina hetkinä. He eivät olleet mikään "täydellinen pari", heilläkin oli ongelmansa ja riitansa. Mutta se poikkeuksellinen ja harvinaislaatuinen asia joka heillä oli, oli Suuri Rakkaus sekä vahva sitoumus.</span><br />
<br />
Myös toisella isoisälläni, Heimolla, oli vahva sitoumus ja uskomaton määrä rakkautta puolisoaan Mirjamia kohtaan. He olivat jo keski-ikäisiä tavatessaan ja molemmilla oli taustalla päättyneet avioliitot sekä lapsia. Heimo ja Mirjam rakastuivat ja heille alkoi kuin uusi elämä menneisyyden pettymysten jälkeen. Heidän rakkaustarinansa kesti yli kolmekymmentä vuotta, Mirjamin poismenoon asti.<br />
<br />
<span style="color: #444444; font-size: large;">Tällä parilla oli aivan upea kyky tehdä pieniä asioita, joilla he saivat toisensa tuntemaan itsensä tärkeiksi, hyväksytyiksi ja rakastetuiksi. Kun mietin heidän pitkän suhteensa salaisuutta, uskon, että juuri tämä kyky saada toinen tuntemaan itsensä tärkeäksi, on ollut tärkeässä osassa. Tämähän pätee kaikkiin ihmissuhteisiin; Ihminen todennäköisesti pysyy kauemmin ihmissuhteessa, jossa hän tuntee itsensä merkitykselliseksi ja rakastetuksi.</span><br />
<br />
Viimeiset vuodet eivät olleet helppoja heille Mirjamin sairauden takia. Heimo oli luvannut että hän ei koskaan jättäisi Mirjamia ja että pitäisi hänestä huolta loppuun asti. Ja hän todella piti sanansa. Varsinkin Mirjamin viimeisinä kuukausina Heimo oli itsekin heikossa kunnossa mutta teki kaiken mitä pystyi pitääkseen huolta kodista ja ollakseen puolisonsa tukena ja apuna päivin ja öin. Saan vieläkin kyyneleet silmiini kun ajattelen niitä tarinoita joita isoisäni minulle kertoi siitä miten oli hoivannut Mirjamia ja kun ajattelen sitä tyhjää katsetta hänen silmissään nyt kun hänen rakastaan ei enää ole.<br />
<br />
<span style="color: #444444; font-size: large;"><span style="color: #444444;">Sanat eivät riitä kuvailemaan kuinka paljon arvostan ja ihailen kahta isoisääni, jotka rakastivat niin suuresti ja olivat sitoutuneita täydestä sydämestään elämänsä naisiin. Näillä kahdella miehellä oli rohkeutta ja voimaa. He ovat opettaneet minulle mitä on todellinen rakkaus. Todellinen rakkaus joka kestää elämän loppuun saakka. Sellainen rakkaus, jonka tämän päivän maailmassa luultavasti vain harvat tulevat kokemaan. Kiitos Mauri ja Heimo, olette sankareitani.</span></span><br />
<br />
<br />Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4079176315404032234.post-35234068176174611952013-03-21T11:49:00.000-07:002013-03-21T11:49:03.859-07:00Ajatuksia ystävällisyydestä Miamilaisessa kahvilassa<br />
<span style="font-family: Georgia;">Istun kirjoittamassa tätä Starbucks kahvilassa South Beachillä, Miamissa. Ympärilläni on aikamoinen hälinä kun hyväntuuliset baristat huutelevat valmiita kahveja asiakkaille ja pöydissä käydään keskusteluja kahvimukien äärellä joko kasvokkain, tai skypellä tietokoneen välityksellä. Täydellinen paikka observoida ihmisten tunnelmia ja käyttäytymistä. </span><br />
<br />
<span style="font-family: Georgia;">Monesti sanotaan, että amerikkalaiset ovat epäaitoja tai tekopyhiä. Ystävällinen small talk koetaan jopa ahdistavana. Tämän lomani aikana olen kuitenkin taas kerran todennut, että itse asiassa viihdyn amerikkalaisessa kulttuurissa erittäin hyvin. Minusta on aivan sama, onko kaupan kassa tai kahvilan barista minulle ystävällinen vain työnsä puolesta, vai onko hän oikeasti ystävällinen ihminen. Yhdentekevää, tarkoittaako hän hymyään tai ystävällisiä sanojaan ihan oikeasti. Aitoa tai ei, minusta on ihanaa asioida ystävällisten ihmisten kanssa.</span><br />
<br />
<span style="font-family: Georgia;">Minä harvemmin tarvitsen mielialan boostausta, mutta jos päivän aikana minulle tulee entistä parempi fiilis siitä, että olen tekemisissä ystävällisten ihmisten kanssa, voin vain kuvitella, mitä sellainen tekee allapäin olevalle, tai masentuneelle ihmiselle. Se tunne, että joku välittää, hymyilee ja puhuu ystävällisesti jossakin tilanteessa, saattaa olla todella iso juttu jollekin. Koskaan emme voi tietää, mitä päivän aikana kohtaamamme ihmiset käyvät läpi elämässään juuri sillä hetkellä. Ihan jokaiselle ystävällisyydellämme ei välttämättä ole sen suurempaa merkitystä, mutta jollekin yksittäiselle ihmiselle pienelläkin ystävällisellä eleellä voi olla käänteentekevä merkitys hänen päivänsä, tai jopa elämänsä kulussa. </span><br />
<br />
<span style="font-family: Georgia;">Ystävällisyys ei katso ikää, sukupuolta, kansalaisuutta, tai sitä minkälaisessa asemassa työssään on. Yksi ystävällisimmistä ja iloisimmista ihmisistä, joita olen tavannut, oli eräs nuorimies Italiassa. Olin silloin töissä eräässä viiden tähden hotellissa, joka oli kuin satupalatsi. Tämä nuorimies teki varmastikin ikävintä työtä, jota tuossa uskomattoman kauniissa paikassa saattoi tehdä, eli lajitteli ja kuskasi jätteitä. Vaikea kuvitella, että kukaan voisi nauttia sellaisesta työstä. Mutta tämä nuorukainen teki työtään aina leveä hymy huulillaan ja hänellä oli aina ystävällinen sana sanottavana jokaiselle, joka sattui kulkemaan hänen työpisteensä ohi. Hän oli ylivoimaisesti hotellin ystävällisin työntekijä ja henkilö, jota arvostin kaikkein eniten. Hän oli ennenkaikkea henkilö, jolta opin eniten. Niin ammattiylpeydestä, ystävällisyydestä, kuin onnellisuudestakin. Olivatpa olosuhteemme mitkä vain, voimme olla ystävällisiä ja onnellisia jos niin päätämme. </span><br />
<br />
<span style="font-family: Georgia;"><span style="color: #444444; font-size: large;">Ystävällisyys on valinta.</span> Valinta, jonka muun muassa valtaosa näistä parjatuista amerikkalaisista on tehnyt, onneksi. Itse koen oppineeni, ja oppivani heiltä todella paljon. Haluaisin tehdä ystävällisyydestä elämäntavan aivan kuten hekin ovat tehneet. Uskon, että vaikka se ystävällisyys olisi kuinka teeskenneltyä tahansa, sitä jatkuvasti toistettaessa kuitenkin jotain siitä siirtyy pysyvästi selkäytimeen. Ja ennen pitkää siitä tulee enemmän ja enemmän luonnollista. Vähän samaan tapaan kuin urheilussa lihaksia treenatessa, lihakset vahvistuvat ja paljon toistetut liikesarjat tallentuvat lihasten muistiin. Toivon, että palaan tältä Miamin lomaltani entistä ystävällisempänä ihmisenä.</span>Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4079176315404032234.post-46205427905381319982013-02-21T12:19:00.001-08:002013-02-21T12:19:41.442-08:00Rohkeus rocks!<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span lang="FI" style="font-size: 12pt; mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Georgia, "Times New Roman", serif;">Mitä sinulle tarkoittaa sana <i style="mso-bidi-font-style: normal;">rohkeus? </i>Minkälainen on mielestäsi <span style="mso-spacerun: yes;"> </span><i style="mso-bidi-font-style: normal;">rohkea ihminen?<o:p></o:p></i></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span lang="FI" style="font-size: 12pt; mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Georgia, "Times New Roman", serif;">Määritelmiä näille lienee yhtä monta kuin on ihmisiäkin. Joskus on hämmästyttävää, kuinka eri ihmiset todellakin näkevät saman asian täysin eri tavoin. <span style="font-size: large;"><span style="color: #444444;"><em>Rohkeus </em>voi yhdelle olla todella positiivinen ja voimaannuttava sana, kun taas jollekin toiselle se voi herättää negatiivisia tunteita, pelkoa tai ahdistusta.<o:p></o:p></span></span></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span lang="FI" style="font-size: 12pt; mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Georgia, "Times New Roman", serif;">Minulle sana <i style="mso-bidi-font-style: normal;">rohkeus </i>on hyvin läheinen. Tänä päivänä se on yksi tärkeimmistä elämänarvoistani ja asia, jota ilman en voisi elää.</span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span lang="FI" style="font-size: 12pt; mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Georgia, "Times New Roman", serif;">Aina ei kuitenkaan ole ollut näin. Menneisyydess</span></span><span lang="FI" style="font-size: 12pt; mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Georgia, "Times New Roman", serif;">äni minulla oli pelkoja vaikka muille jakaa, pelkäsin lähes kaikkea mahdollista. Nyt, kun katson taaksepäin, näen, kuinka kaikki ne pelot ovat muovanneet elämääni. Jätin todella paljon asioita tekemättä ja kokemuksia kokematta koska pelkäsin. Olin huonoissa ihmissuhteissa ja epämukavissa tilanteissa vain siksi, että en uskaltanut olla täysin rehellinen itselleni ja lähteä eteenpäin. Pidin muita ihmisiä epämukavissa tilanteissa siksi, että en uskaltanut olla rehellinen heille.<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span lang="FI" style="font-size: 12pt; mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Georgia, "Times New Roman", serif;">Nykyään on vaikea uskoa, että joskus olen voinut olla noin pelokas, kun tänä päivänä koen olevani aikamoisen rohkea. </span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span lang="FI" style="font-size: 12pt; mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Georgia, "Times New Roman", serif;"><span style="mso-spacerun: yes;"></span>Mitä tapahtui tässä välissä? </span></span><br />
<span lang="FI" style="font-size: 12pt; mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Georgia, "Times New Roman", serif;">No, jossain vaiheessa päätin muuttaa pois suomesta ulkomaalaisen poikaystäväni luokse. Kaikki oli mietitty valmiiksi ja muuton piti olla lähestulkoon unelmien täyttymys, mutta asiat menivätkin sitten hieman toisella tavalla kuin olin kuvitellut. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span><o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span lang="FI" style="font-size: 12pt; mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Georgia, "Times New Roman", serif;">Parin kuukauden kuluttua uudessa maassa jouduin kotiväkivallan uhriksi. Siitä vähän eteenpäin, ja jouduin pakenemaan yhteisestä kodista. </span></span><br />
<span lang="FI" style="font-size: 12pt; mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Georgia, "Times New Roman", serif;">Lyhyellä aikajanalla siitä niin sanotusta unelmien täyttymyksestä olin päätynyt epätoivoiseen tilanteeseen, jossa olin uudessa maassa ilman työpaikkaa, asuntoa tai kunnollista kielitaitoa, ja ex poikaystäväni uhkaili minua puhelimitse. Tein yhden elämäni ehkä rohkeimmista päätöksistä ja jäin paikkakunnalle. Kuin ihmeen kaupalla sain pala palalta rakennettua uuden elämän, joka ulkoapäin saattoi näyttää jopa tavoittelemisen arvoiselta. </span></span><br />
<span lang="FI" style="font-size: 12pt; mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Georgia, "Times New Roman", serif;">Ensimmäisen vuoden pelkäsin kuitenkin edelleen ja pidin todella matalaa profiilia, sillä exäni uhkaili minua jatkuvasti. Olin todella pelokas. En juuri uskaltanut liikkua ulkona vapaa-ajalla, saatikka solmia ystävyyssuhteita. Tämän johdosta jouduinkin sitten katsomaan sitä suuresti pelkäämääni yksinäisyyttä suoraan silmiin.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span><o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span lang="FI" style="font-size: 12pt; mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Georgia, "Times New Roman", serif;"><span style="color: #444444; font-size: large;">Saavuin käännekohtaan. Ymmärsin, että voisin elää loppuelämäni pelossa ja olla tekemättä lähes mitään, tai voisin yksinkertaisesti alkaa elää.</span> Olin jo varonut ja yrittänyt kontrolloida kaikkea, silti oli käynyt todella huonosti. Ja sitäpaitsi,<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>jos minut oli pahoinpidelty omassa kodissani, mitä pahempaa kodin ulkopuolella sitten voisi käydä?<span style="font-size: large;"> <span style="color: #444444;">Ja niin muutin oman elämäni suuntaa yksinkertaisella päätöksellä olla pelkäämättä enää.<o:p></o:p></span></span></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span lang="FI" style="font-size: 12pt; mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Georgia, "Times New Roman", serif;">Nykyään <span style="mso-spacerun: yes;"> </span><i style="mso-bidi-font-style: normal;">rohkeus </i>on siis yksi tärkeimmistä elämänarvoistani, joka pitää sisällään monia erilaisia asioita. Toki rohkeus on minulle uskallusta tehdä kaiken maailman hurjia juttuja ja asioita, joissa on vaaramomenttia ja jotka nostattavat adrenaliinit pintaan, mutta se on myös paljon muuta. </span></span><br />
<span lang="FI" style="font-size: 12pt; mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Georgia, "Times New Roman", serif;">Rohkeutta tarvitaan siihen, että pystyy epäonnistumisen jälkeen nousemaan taas jaloilleen ja jatkamaan eteenpäin. Rohkeutta on, että uskaltaa olla oma itsensä ja olla eri mieltä asioista kuin muut. Rohkeutta tarvitaan omien elämän valintojen tekemisessä erityisesti silloin, kun ulkopuoliset pitävät valintojasi täysin järjenvastaisina. Rohkeutta osoittaa, kun uskaltaa luottaa siihen, että asiat järjestyvät. Silloinkin, kun tilanne tuntuu todella epätoivoiselta. Rohkeutta on laittaa itsensä likoon asioissa ja tilanteissa, joihin uskoo. Rohkeutta vaatii heittäytyminen elämän vietäväksi. Rohkea ihminen näyttää tunteensa, hyvässä ja pahassa. Rohkeutta ilmentää myös se, että uskaltaa myöntää pelkäävänsä.<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span lang="FI" style="font-size: 12pt; mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Georgia, "Times New Roman", serif;"><span style="font-size: large;"><span style="color: #444444;"><em>Rohkeus</em> on minulle myös ajanhallintaa.</span></span> Saatan esimerkiksi säästää ihmisiltä paljonkin miettimisaikaa, jos minulla on rohkeutta kertoa heille rehellisesti, miten asiat ovat. Tämä pätee niin työ –kuin yksityiselämäänkin.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Säästän aikaa myös itseltäni jos lähden rohkeasti pois elämäntilanteista ja ihmissuhteista siinä vaiheessa kun ymmärrän, että homma ei kertakaikkiaan toimi. </span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="color: #444444; font-family: Georgia, "Times New Roman", serif; font-size: large;">Arvostan ja ihailen rohkeita ihmisiä. He inspiroivat minua yrittämään olla aina vain rohkeampi. Ja joka kerran kun uskaltaudun tekemään jotakin, mihin en olisi ennen voinut kuvitellakaan pystyväni, saan aivan uskomattomat kicksit ja vain lisää virtaa jatkaa kohti uusia rohkeita seikkailuja. Rohkeus rocks!</span></span></div>
Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4079176315404032234.post-13391747887187901142013-02-06T12:29:00.000-08:002013-02-06T12:29:15.511-08:00Menestys<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhWNnsRRr_Nolz4fOrYzLBcm674KePkVyha-Ufu7Dplow2mXWU7thyphenhyphenEcRKdPe69SvP1lwys5csF3JwxRO777EumqYu0faLDyPOurkdGlepvjHsZbqCWeWA760fSsTzT0Dflg0DumzRdH1j1/s1600/018-002.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="276" rea="true" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhWNnsRRr_Nolz4fOrYzLBcm674KePkVyha-Ufu7Dplow2mXWU7thyphenhyphenEcRKdPe69SvP1lwys5csF3JwxRO777EumqYu0faLDyPOurkdGlepvjHsZbqCWeWA760fSsTzT0Dflg0DumzRdH1j1/s400/018-002.JPG" width="400" /></a></div>
Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4079176315404032234.post-10351978004506162092013-01-03T15:00:00.001-08:002013-01-03T15:00:21.966-08:00Ajatuksia ajasta<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-size: large;"><span style="color: #444444;"><span style="font-family: Times, "Times New Roman", serif;"><span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;">“Aika<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>on asia, jota haluamme eniten, mutta jonka käytämme huonoiten." </span></span></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span style="font-size: large;"><span style="color: #444444;"><span style="font-family: Times, "Times New Roman", serif;"><span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"> </span></span></span></span><span style="font-family: Times, "Times New Roman", serif;"><span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="color: #444444; font-size: large;"> -</span></span></span><span style="font-family: Times, "Times New Roman", serif;"><span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-size: large;"><span style="color: #444444;">William Penn</span></span></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<br />
<span lang="FI" style="font-size: 12pt; mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Times, "Times New Roman", serif;"> ”Olisi ihanaa tavata, mutta en millään ehdi.”<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span lang="FI" style="font-size: 12pt; mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Times, "Times New Roman", serif;"><span style="mso-spacerun: yes;"> </span>”Voi kun vuorokauteen saisi muutaman tunnin lisää.” <o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span lang="FI" style="font-size: 12pt; mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Times, "Times New Roman", serif;">”Tuntuu ettei nykyään aika riitä yhtään mihinkään!”<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span lang="FI" style="font-size: 12pt; mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Times, "Times New Roman", serif;">Kuulostaako tutulta? Yleisin keskustelun aihe aikaan liittyen on varmaankin sen riittämättömyys, tai vielä tarkemmin sen nykyinen riittämättömyys. ”Ennen oli aikaa tehdä vaikka mitä ja ehti vieläpä rentoutuakin, toista se on nykyään”. Toisten ajankäyttöä seurataan vierestä ja ajatellaan juuri kaikilla muilla olevan enemmän aikaa kuin itsellä. <o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span lang="FI" style="font-size: 12pt; mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Times, "Times New Roman", serif;">Universaali fakta kuitenkin on että koko maailmassa ihan jokaisella, ikään, sukupuoleen, siviilisäätyyn tai kansallisuuteen katsomatta on käytössään ne samat 24 tuntia vuorokaudessa. Jokaisen oma asia sitten on kuinka aikansa käyttää. <o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span lang="FI" style="font-size: 12pt; mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Times, "Times New Roman", serif;">Stressi tulee yleensä silloin kun omat arvot ja ajankäyttö eivät kohtaa. Aika tuntuu valuvan hukkaan turhien asioiden parissa ja ne oikeasti tärkeät asiat jäävät vähemmälle. Onneksi meillä on mahdollisuus valita itse miten ja mihin asioihin käytämme aikamme. Tarkastelemalla omien päivien kulkua voi löytää helposti vastaukset kysymykseen siitä mihin se aika oikein kuluu, ja voi helposti tehdä tarvittavia muutoksia.</span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span lang="FI" style="color: black; mso-ansi-language: FI; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin;"><span style="color: #444444; font-family: Times, "Times New Roman", serif; font-size: large;">“Aika= Elämä. Niinpä, hukkaa aikaasi ja hukkaat elämääsi, tai hallitse aikaasi ja hallitse elämääsi.”</span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span lang="FI" style="color: black; mso-ansi-language: FI; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin;"><span style="color: #444444; font-family: Times, "Times New Roman", serif; font-size: large;"> -</span></span><span lang="FI" style="color: black; mso-ansi-language: FI; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin;"><span style="font-family: Times, "Times New Roman", serif;"><span style="color: #444444; font-size: large;">Alan Lakein</span></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span lang="FI" style="font-size: 12pt; mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Times, "Times New Roman", serif;">Itse olen tehnyt vuosien varrella aikaan liittyviä päätöksiä, joiden mukaan yritän elää. Vuosia sitten äitini kuoltua äkillisesti, minua suretti kovasti se, että olin ollut hänen kanssaan aina todella huonoissa väleissä, enkä saanut enää mahdollisuutta selvittää asioita ja parantaa välejämme. Asioita mietittyäni tein päätöksen, että vastedes yrittäisin selvittää riidat ja epäselvyydet aina mahdollisimman pian, sekä olla hyvissä väleissä perheeni ja ystävieni kanssa. Haluan parhaani mukaan elää itselleni rehellistä ja omannäköistä elämää, tehdä asioita joista pidän, ja viettää aikaa minulle tärkeiden ihmisten kanssa. Haluan sanoa läheisilleni mahdollisimman paljon hyviä asioita niin kauan kuin vielä olemme tässä. <o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span lang="FI" style="font-size: 12pt; mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Times, "Times New Roman", serif;">Aikani on minulle arvokasta enkä halua käyttää sitä ikävien asioiden ajattelemiseen tai huonolla tuulella olemiseen. Tarkemmin sanottuna minulla ei ole aikaa olla pahalla tuulella tai riidoissa ihmisten kanssa!</span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span lang="FI" style="font-size: 12pt; mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Times, "Times New Roman", serif;">Minulle parasta ajankäyttöä on kun teen itseni, ja toivon mukaan jonkun toisenkin ihmisen onnellisemmaksi.<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span lang="FI" style="font-size: 12pt; mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Times, "Times New Roman", serif;">Miten sinä haluat käyttää aikasi?<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<br /></div>
Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4079176315404032234.post-54043286206400160272012-12-02T11:17:00.000-08:002012-12-02T11:17:22.252-08:00Valintoja, valintoja<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span lang="FI" style="font-size: 12pt; mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Times, "Times New Roman", serif;">Olen halunnut kirjoittaa valinnoista siitä asti kun näin erään lehden lööpissä lukevan: ”Narsisti tuhosi elämäni”. Lehti jäi minulta ostamatta ja juttu lukematta, mutta nuo näkemäni sanat herättivät paljon ajatuksia. Näitä katkeria tilityksiä siitä kuinka joku on tuhonnut jonkun elämän, kuulee aivan liian usein.<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span lang="FI" style="font-size: 12pt; mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Times, "Times New Roman", serif;">Miten onkin niin helppoa ja yleistä aina syyttää jotakuta toista, ihmistä tai asiaa, omasta pahasta olosta ja elämäntilanteesta? Usein kuulee mainittavan kuinka alkoholi, huumeet, väkivaltainen mies, narsisti tai vaikkapa hankala ex-vaimo ovat tuhonneet kyseisen ihmisen elämän. Mutta harvemmin kuulee puhuttavan siitä kuinka tämä henkilö itse alkoi käyttämään liikaa alkoholia tai huumeita, alkoi tapailla miestä joka osoittautui väkivaltaiseksi tai narsistiksi, mutta päätti kuitenkin jatkaa tapailua tai kuinka hän itse kosi naista, meni naimisiin ja myöhemmin erosi. Kaikki nämä asiathan perustuvat omiin valintoihimme. Harvemmin kukaan meitä pakottaa nauttimaan alkoholia tai huumeita, olemaan ihmissuhteessa tai menemään naimisiin. <span style="font-size: large;"><span style="color: #444444;">Kuinka siis voimme syyttää ketään muuta kuin itseämme?<o:p></o:p></span></span></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<br />
<span lang="FI" style="font-size: 12pt; mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Times, "Times New Roman", serif;">Eräs tuttavani valitteli minulle kerran paino-ongelmaansa, ja kuinka kaikki on hänen miehensä syytä.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Oli kuulemma vaikea päästä ylipainosta eroon koska hänen miehensä on niin ilkeä häntä kohtaan että hänen oli jatkuvasti syötävä suklaata ja keksejä. Yritin ilmaista tuttavalleni mahdollisimman diplomaattisesti että ellei mies väkipakolla syötä hänelle niitä suklaita ja keksejä, ei miestä mielestäni voida tuttavani paino-ongelmista syyttää. Itsehän tuttavani ne herkut kantaa kotiin kaupasta ja syö ne. Miehen syytä on korkeintaan ikävä käyttäytyminen mutta itsehän tuttavani on miehensä valinnut ja halunnut jatkaa suhdetta. Kaikki nämä ovat olleet täysin hänen omia valintojaan.<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span lang="FI" style="font-size: 12pt; mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Times, "Times New Roman", serif;"><span style="color: #444444; font-size: large;">Hieno asia tässä elämässä on se, että meillä on vapaus valita.</span> Joka päivä teemme lukuisia valintoja; <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>jotkut pienempiä ja merkityksettömämpiä, jotkut taas suuria ja tärkeitä. Siinä missä valitsemme aamulla mitkä vaatteet laitamme päällemme, voimme myös valita millä tuulella olemme ja kuinka haluamme suhtautua eteemme tuleviin ihmisiin ja asioihin. Itse valitsemme ystävämme ja kenen kanssa olemme ihmissuhteissa. No ihan kaikkea, kuten vanhempiaan tai sisaruksiaan esimerkiksi ei voi valita, mutta saamme kuitenkin valita kuinka heihin suhtaudumme. Ja mitä positiivisemmin onnistumme suhtautumaan elämässämme oleviin ihmisiin ja asioihin, sitä onnellisempia olemme ja sitä helpompaa meillä on.<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span lang="FI" style="font-size: 12pt; mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Times, "Times New Roman", serif;">Jokainen varmasti on tehnyt elämänsä varrella niitä huonojakin valintoja, ja luultavasti tulee tekemäänkin, sehän on vain inhimillistä. Mutta onneksi voi lähestulkoon aina valita uudelleen, muuttaa suuntaa siinä vaiheessa kun huomaa menneensä metsään, asiassa kuin asiassa. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span></span></span><br />
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Times, "Times New Roman", serif;"><span style="font-size: large;"><span style="color: #444444;">Jos tekee jatkuvasti samalla tavalla kuin on aina tehnyt, saa elämäänsä samanlaisia asioita ja ihmisiä kuin on aina saanut.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span></span></span></span></span><br />
<span lang="FI" style="font-size: 12pt; mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Times, "Times New Roman", serif;">Jos haluat muuttaa elämääsi ja saada uudenlaisia kokemuksia, kokeile valita jotakin joka poikkeaa vanhasta kaavastasi.<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span lang="FI" style="font-size: 12pt; mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Times, "Times New Roman", serif;">Valintatilanteessa voit aina miettiä että ”jos valitsen näin, valinnan seuraukset ovat välittömästi...ja seuraukset pitkällä tähtäimellä ovat...”. Voit myös miettiä minkälainen vaikutus mahdollisella valinnallasi on läheisiisi ja muihin ympärilläsi oleviin ihmisiin, tai vielä suuremmassa perspektiivissä. Esimerkiksi; jos tänään lopetan tupakanpolton, välittömät seuraukset ovat että säästän rahaa, henkeni ja vaatteeni eivät haise tupakalle, pikkuhiljaa oloni ja hapenottokykyni kohenevat, pitkällä tähtäimellä saatan välttyä keuhkosyövältä. Läheiseni ovat varmasti ilosia siitä että en haise tupakalle, työpaikalla pomoni ja kollegani ovat mielissään siitä etten enää jatkuvasti häviä ulos tupakkatauolle...jne.<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<br />
<span lang="FI" style="font-size: 12pt; mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Times, "Times New Roman", serif;">Mitä enemmän positiivisia merkityksiä tietylle valinnalle löytyy, sitä varmemmin olet tekemässä oikeaa valintaa. Tällaisten valintojen tekemisestä seuraa sinulle yhä enemmän hyvää mieltä ja elämänlaatusi paranee.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Mitä positiivisemmin päätät suhtautua asioihin ja ihmisiin, sitä parempia ja mielekkäämpiä päiväsi ovat. </span></span><br />
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Times, "Times New Roman", serif;"><span style="font-size: large;"><span style="color: #444444;">Sinä päätät.<o:p></o:p></span></span></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span lang="FI" style="font-size: 12pt; mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Times, "Times New Roman", serif;">Pirteää päivää ja hyviä valintoja!<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<span lang="FI" style="font-size: 12pt; mso-ansi-language: FI;"><span style="mso-spacerun: yes;"><span style="font-family: Calibri;"> </span></span><o:p></o:p></span></div>
Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4079176315404032234.post-70942864475292868702012-11-13T15:52:00.000-08:002012-11-14T01:14:45.897-08:00Hyvän palautteen pauloissaNoin viikko sitten eräs rakas ystäväni sanoi minulle jotakin todella kaunista. Se oli varmasti yksi kauneimmista asioista joita minulle oli ikinä sanottu. Menin aivan sanattomaksi, en ollut ikinä odottanut vastaavaa palautetta, varsinkaan toiselta naiselta! Kiitin kovasti ja se ilta menikin sitten niitä sanoja maistellessa.<br />
<br />
Seuraavana päivänä olin aivan huipputuulella. Töissä olin tavanomaista iloisemmalla mielellä, miten voikin positiivinen palaute kantaa pitkälle! Koko päivän olin aivan pää pilvissä ja työt etenivät keveästi. Ajattelin että mitä jos kokeilisin olla tällä viikolla extra ystävällinen kohtaamilleni ihmisille, hymyillä tavallista enemmän ja sanoa kivoja asioita. <br />
<br />
Tuo kokeilu sujuikin kuin luonnostaan, olin niin hyvällä tuulella koko viikon että hymyt ja ystävälliset sanat tulivat aivan itsestään. Tämä sillä seurauksella että sain itsekin aivan uskomattoman määrän hyvää palautetta takaisin ihmisiltä ja olin itse aina vain paremmalla mielellä. Mietin että tästähän täytyisi tehdä elämäntapa.<br />
<br />
Rehellisellä hyvällä palautteella saa ihmisen huomion ja parhaimmillaan palautteen antaminen voi aiheuttaa aikamoisen ketjureaktion jos palautteen kohde ilahtuu ja on sitten vuorostaan ystävällisempi kohtaamilleen ihmisille jne. Eli parhaassa tapauksessa se, että sanon jotakin hyvää yhdelle ihmiselle, voi vaikuttaa positiivisesti monien ihmisten päivään. Ihan samalla tavalla kuin jos kohtelen jotakuta huonosti, voi siitäkin alkaa vastaava ketjureaktio joka vaikuttaa ikävästi lukemattomien ihmisten päivään. Kuten vetovoiman lakikin sanoo; saat elämässä juuri sitä lisää mihin keskityt, olipa se hyvää tai huonoa.<br />
<br />
Tämän mahtavan viikon jälkeen minun oli helppo päättää että haluan keskittyä entistä enemmän sanomaan ihmisille positiivisia asioita. Olisi ihanaa alkaa myös juoruamaan ihmisistä hyvää, mitä mieltä olet?Unknownnoreply@blogger.com0